CIFU:n historiasta

Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum on suomalais-ugrilaisten (uralilaisten) kielten, niitä puhuvien kansojen kulttuurin ja historian tutkimuksen tärkein kansainvälinen tiedetapahtuma. Kongresseja on järjestetty vuodesta 1960 lähtien viiden vuoden välein. CIFU XIV järjestetään elokuussa 2025 Tartossa, jossa se järjestettiin myös vuonna 2000.

Toisen maailmansodan jälkeisinä kylmän sodan aikoina kansainvälisten tiedetapahtumien järjestäminen rautaesiripun halki ei ollut helppo tehtävä. Jo 1950-luvulla onnistuttiin Suomessa ja Unkarissa kuitenkin järjestämään fennougristien konferensseja, joihin osallistui myös ulkomaalaisia vieraita, ja lopulta ensimmäinen kansainvälinen fennougristikongressi (CIFU) saatiin aikaan Budapestissa 1960. Sen taustavoimina oli muutamia arvostettuja ja vaikutusvaltaisia tutkijoita, kuten suomalaiset Lauri Posti ja Kustaa Vilkuna, unkarilainen Gyula Ortutay, venäläinen Boris Serebrennikov, virolainen Paul Ariste ja tuolloisessa DDR:ssä vaikuttanut saksalainen Wolfgang Steinitz. Siitä lähtien kongresseja on järjestetty viiden vuoden välein vuorotellen ensin kolmessa maassa (Unkari, Suomi, Neuvostoliitto), sitten neljässä (Unkari, Suomi, Viro, Venäjä). Vuonna 2022 kongressi järjestettiin ensimmäistä kertaa muualla, nimittäin Wienissä, jossa kongressin järjestäjä oli Wienin yliopiston suomalais-ugrilainen osasto. Kongressi jouduttiin koronapandemian takia siirtämään eli vuoden 2020 sijaan CIFU XIII järjestettiin vuonna 2022. Edellisiä kongresseja on järjestetty alla olevassa järjestyksessä: